Juot aamulla kahvisi, puet päälle, syöt aamupalan, luet ehkä uutisia ja huristelet töihin. Puoliksi nukuksissa. Avaat työpaikkasi oven, nappaat postit ja lisää kahvia mukaasi. Kuljet samaa reittiä, vastaat meileihin, tarkistat somen, teet samat rutiinit kuin aina – mikään ei muutu. Ajatukset pysyvät tiukasta samoilla linjoilla, muuttumattomina, jos emme anna niille ärsykkeitä tai jotain muuta uutta, tai oikeastaan vanhaa ajateltavaa toisinaan. Sokaistumme tekemisiimme, sokaistumme osaamiseemme, joka väistämättä kasvaa vuosivuodelta, emme vain huomaa sitä arjen tuoksinassa. Rutinoidumme “salaa”. Täysin inhimillistä, mutta romuttavaa.
Mitä voisimme tehdä? Pätkä oikeasta elämästä:
Sparraaja Sanna on rutinoitunut sparraaja, joka tietää ja tunee monta alaa ja on nähnyt monenmoista, joista ammentaa asiakkailleen ideoita arkeen. Suurin osa opista on tullut elämästä, normaalista arjesta, kuuntelemisesta ja kysymisestä. Tutkimalla asioita eri kanteilta, eri puolilta pöytää. Vuosien myötä sparraajan osaaminen kehittyy ja väistämättä ne lillukanvarret sieltä ruohonjuuritasolta unohtuvat. Näinhän se ihmisen pää vain toimii niin, meillä kaikilla.
Ne perusjutut? Mitä se vasta-alkava yrittäjä pohtiikaan? Mikä on tärkeintä tuotteiden esillepanossa, mitä on markkinointi, miten jaksetaan, mikä on tärkeintä asiakaskohtaamisissa, mitä teemme yleensä väärin, mitä oikein? Miten voisi kehittää osaamistaan jos aina tekee kaiken samalla tavalla? Päivästä toiseen.
Sanna on aina pitänyt ihmisten kanssa olemisesta, myymisestä ja markkinoimisesta – puhmisesta! Niinpä hän päättää ottaa härkää sarvista ja hakeutuukin konsulenttihommiin Johdin nimiseen markkinointifirmaan. Nykyisessä työssä on hyvin vähän messumahdollisuuksia, hyvin vähän konkreettisia myyntitilaisuuksia, tuotteiden esittelyjä, esillelaittoja, tuote argumentointia. Sitä tavallista kaupan käyntiä, hyllyjen siivouksista ja tuotteiden tilaamisesta lähtien. Tarvitaan siis jotain freesiä, jotain ravistelevaa, jotain jonka avulla saadaan ajatukset taas sinne ruohonjuuritasolle – ollen samalla mielekästä ja innostavaa! Mieltä puhdistavaa.
Sanna pääsee suoraan työn ytimeen ja lisäksi myös tuuraamaan menekinedistäjää, eli pitämään huolta yksittäisistä tuotteista. Että tuotteita on tarpeeksi, että hyllyt ovat siistit, että hintalaput ovat paikoillaan, ettei hyllyissä ole vanhentuneita tuotteita, että kaikki olisi mahdollisimman myyvästi. Samalla Sanna saa aivan uusia työyhteisöjä kussakin kaupassa, tapaa kauppiata, muiden firmojen menekinedistäjiä, konsulenttejä, osaston vastaavia jne. Jatkossa näistäkin verkostoista tulee olemaan pelkästään hyötyä, lisäksi työssä saa roimasti liikuntaa ja näkee sen mitä siellä “ruohonjuuritasolla” nimenomaan tehdään tai pitäisi tehdä. Mitä pitää tapahtua että asiakas ostaa. Millaisten kysymysten äärellä painiskellaan siellä perushommassa, ruohonjuuritasolla – ennen kauppaa?
Näetkö metsän puilta?
Pelkästään asiakkaana kaupassa me niin helposti sokaistumme täynnä oleviin hyllyihin, emmekä ajattele mikä on minkäkin tuotteen sijainnin ja määrän focus. Miten kunkin tuotteen paketti tai mainos vaikuttaa ostopäätökseen. Miten ostopäätökseen voisi vielä ennemmän vaikuttaa? Väitän, että ennenkuin olet itse siellä ytimessä miettimässä näitä asioita, et osaa ajatella normaalin kauppareissusi yhteydessä kyseisiä asioita niin syvällisesti, kuin vastaavassa työssä.
Tämän työn kautta Sanna pääsee taas kiinni siihen ruohonjuuritasoon monelta kantilta. Miten henkilökunnan tai kauppiaiden käytös vaikuttaa toisiin, miten se vaikuttaa myyntiin, miten kaupan yleisilmeeseen. Ideoita koulutuksiin, ajatuksia asiakkaiden arkeen. Mihin kohtaa kannattaa panostaa. Ajatukset keskittyvät vain yhteen juttuun, tuotteen tai parin osalta – samalla normaali päivätyörutiini unohtuu mielestä ja jäsentyy uudelleen. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, se pitää paikkansa.
Vaikka tähän asti on puhuttu, että pitää keskittyä vain yhteen asiaan ja hoitaa se hyvin, olen tullut asian kanssa erilinjoille ihan kokemuksen kautta. Toki me olemme ihmisinä erilaisia ja saamme virtaa erilaisista asioista. Joillekin tämä malli tepsii! Uskon, että tämän päivän työnkuva on mitä suuremmissa määrin sekoitus monenmoista. Siitä voimaantuu, saa ideoita ja piristyy itsekin. Lokeroiminen on vanhanaikaista ja juurruttavaa. Muutosta ja ajanhermolla pysymistä tarvitaan jatkuvasti, nyt vielä enemmän kuin aiemmin.
Myynti ja markkinointi ne vaan on huippujuttuja, innostavia, kannustavia ja kehittäviä. Kunhan muistaa välillä sparrauttaa ja romuttaa omiakin ajatus- ja toimintamallejaan.
Lopuksi linkitän perään Pasi Raution tekstin verkostoitumisesta. Hyvää luettavaa, nykyaikaista!
t. Redesanin Sanna, innostaja ja kannustaja!
