Opiskelijayrittäjä
Opiskelijayrittäjä on opiskelija, joka on myös yrittäjä. Itse kuulun tähän hullujen joukkoon, joka tänä päivänä on sekä tarpeettoman pitkään opiskelija, että myös ryhtyy yrittäjäksi. Tässä tekstissä kerron miksi ryhdyin yrittäjäksi ylipäätään ja miksi jo opiskeluaikanani, sekä vähän myös sitä, mitä olen yrittäjyydestäni oppinut.
Ryhdyin yrittäjäksi koska halusin pystyä itse päättämään, mihin käytän aikaani, energiaani ja ennen kaikkea luovuuttani. Halusin haastaa itseäni, jotta pystyn kehittymään ja tähtäämään taas entistä korkeammalle. Huomasin haluavani tehdä asioita, joten tekemisen miettimisen sijaan ryhdyin tekemään.
Toki minulla on aina ollut kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Olin jo pitkään miettinyt, että voisin ryhtyä yrittäjäksi. Minulta tuntui vain puuttuvan se, mitä voisin yrittäjänä tehdä tai mitä yritykseni voisi tehdä. Osittain tähän liittyy myös luova harrastuneisuuteni, joka on puskenut minua yrittäjyydessäni eteenpäin koko yrittäjyyteni ajan. Olen pitänyt itseäni aina ennen kaikkea kirjoittajana ja sitä olen tehnyt suhteellisen paljon. Yrittäjyyteen lopullinen kipinä ilmestyi kuitenkin muualta: löysin itselleni sopivan työvälineen tehdä graafista muotoilua. Sen ympärille kaikki muu yrityksessäni on rakentunut.
Sen sijaan olen vähemmän kiinnostunut kurssisuorituksista tai tutkinnosta.
Yhtenä syynä sille, että ryhdyin yrittäjäksi jo opiskeluaikana, pidän sitä, että olen kiinnostunut oppimaan uusia asioita ja pidän oppimista ensiarvoisen tärkeänä niin yrittäjyydessä kuin elämässä ylipäätään. Sen sijaan olen vähemmän kiinnostunut kurssisuorituksista tai tutkinnosta. Ne on kyllä tärkeää saada tehtyä, mutta ne itsessään ja yksinään eivät tee ihmistä yhtään sen valmiimmaksi työelämään. Sen sijaan on tärkeää oppia oppimaan ja jatkuvasti kehittämään itseään sekä soveltamaan aiemmin opittua tietoa uusiin vastaan tuleviin asioihin. Vaikka koulussa opitun merkitys yrittäjyydessä onnistumisessa on olennaista, yrittäjyys myös valmistaa siihen, että uutta pitää pystyä oppimaan myös tutkinnon suoritettuaan.
Toisena tärkeänä syynä nimenomaan opiskelijayrittäjyyteen on, että se tuntui turvalliselta. Voin olla sivutoiminen yrittäjä ja opiskella samalla opintotuella (niin kauan, kun tukikuukausia riittää ja tulorajat eivät ylity). Täsmälleen saman yrityksen olisin voinut perustaa, jos olisin kokopäiväisesti töissä. Tieto siitä, että yrityksen perustettuani en jää tyhjän päälle, helpotti aloituspäätöstä.
Omaa ajatustaan tai ideaansa ei kannata hautoa ja hioa täydelliseksi.
Ehkä paras oppi omasta yrittäjyydestäni on se, että omaa ajatustaan tai ideaansa ei kannata hautoa ja hioa täydelliseksi. Sen sijaan kannattaa ryhtyä tekemään asioita sen toteutumiseksi. Tästä syystä ainoa asia, mitä omasta yrittäjäksi ryhtymisestäni kadun on se, että en aloittanut jo aiemmin. Tästä voi johtaa myös sen, että tehty on parempi kuin täydellinen (koskien myös tätä kirjoitusta, jonka kirjoitin aivan liian monta kertaa uudestaan). Olen myös oppinut paljon myynnistä ja huomannut karulla tavalla sen, että on todella helppoa keksiä tuote, mutta on vaikeaa saada se asiakkaille mahdolliseksi ostaa. Tällä tarkoitan niin markkinoinnilla tietouden levittämistä tuotteista kuin ihan tuotteiden fyysistä saatavuuttakin.
Olen myös oppinut paljon myynnistä ja huomannut karulla tavalla sen, että on todella helppoa keksiä tuote, mutta on vaikeaa saada se asiakkaille mahdolliseksi ostaa
Kaikesta huolimatta yrittäjyys on ollut antoisaa ja erittäin opettavaista. En sano, että kaikkien opiskelijoiden (tai yhtään kenenkään muunkaan) pitäisi heti ryhtyä yrittäjiksi, koska se on asia, jonka pitää lähteä ihmisestä itsestään. Sen sijaan sanon, että kaikkien (myös muiden kuin opiskelijoiden) kannattaa lukea kirjoja, oppia uutta ja tehdä asioita, joista itse nauttii ja inspiroituu.
Kirjoittaja Magnus Jyrkkänen on opiskelija Jyväskylän yliopistossa ja yrittäjä Magnartus tmi:ssä. Magnartuksen tuotteisiin kuuluvat omiin kuoseihin pohjautuvat postikortit, korut ja asusteet sekä tilauksesta graafinen suunnittelu.
