Yrittäjyys opetti minua hidastamaan
Yrittäjyys on kehittänyt minua sekä ihmisenä että asiantuntijana. Mutta miten yhdistää vahva halu tehdä töitä ja vapaus antaa elämän viedä?
Huhtikuussa minulla tuli täyteen 2 vuotta “täysipäisenä” yrittäjänä ja siinä sivussa juhlistin pienesti myös Tarina Designin ensimmäistä syntymäpäivää. Juhlapäivänä nostin kotona kaikessa rauhassa lasillisen punaviiniä itselleni ja omalle yritykselleni, jota olen rakentanut hartaasti ja kaikella sydämelläni.
Työn tekemisen riemu oli yksi niistä syistä, jotka johtivat yrittäjyyteeni. Halusin aina tehdä paremmin, enemmän ja laajemmin. Minut oli saatu uskomaan korulauseeseen, joka väittää, että “Voit tehdä ihan mitä tahansa haluat.” Tämä ei ole ongelma, ellei ole varustettu jatkuvalla tekemisen ja oppimisen halulla. Halusin tehdä ihan kaikkea, mutta turhauduin kun en siinä onnistunut. En ollutkaan tarpeeksi hyvä.
Yrittäjänä pystyin tekemään kaikkea mitä halusin, mutta samalla.. en pystynyt. Saatoin koettaa ja testata, mutta en kuitenkaan oikeasti kyennyt tekemään kaikkea kerralla. En ollutkaan supernainen.
Hehkulampun syttyminen
Se, mikä on toisille selvää, on toisille uutta. Ensimmäisen yrittäjävuoden aikana opin, etten voikaan olla kaikessa hyvä. Jos osaan vähän kaikesta, en osaa mitään yhtä asiaa todella hyvin. Aito osaaminen ja ammattitaito vaativat opiskelua, yrittämistä, erehtymistä ja oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Se vaatii aikaa ja panostusta. Kun yritin tehdä kaikkea, en pystynyt panostamaan oikeastaan mihinkään.
Lopulta koin Heureka-hetkeni. Suuri lamppu syttyi pääni yläpuolella, ja yhtäkkiä ymmärsin maailmankaikkeutta hieman paremmin. Ymmärsin, etten ole hyvä kaikessa. Etten osaa tehdä kaikkea, vaikka kuinka haluaisin. Etten voi tehdä kaikkea mitä haluan – ja, että se on ihan OK.
Se oli hetki, jolloin aloin hidastamaan töiden tekoa, ja koko näkemykseni yrittäjyydestä muuttui. Olin hieman naiivisti olettanut, että kunhan itse säädän omat projektini ja aikatauluni, voin tehdä töitä silloin ja siten, kuin itse haluan, ilman mitään rajoituksia tai esteitä. Hehkulampun syttyessä tajusin, että olen itse itseni este ja, että asetan itse itselleni rajoituksia. Ja, jos en tee niitä tietoisesti, teen ne alitajuisesti, jolloin johdan oman työni ja jaksamiseni väärään suuntaan. Silloin asiat, joita A) oletan tekeväni ja B) joita oikeasti teen, eivät kohtaakaan.
Tämän älynväläyksen saatuani, aloin pohtimaan tarkemmin asioita, joita haluan työkseni tehdä. Olin halunnut tehdä kaikkea: valokuvausta, nettisivuja, graafista suunnittelua, hakusanamainontaa, hakukoneoptimointia, verkkokauppoja, sisällöntuotantoa, kuvittamista, taittoa, sosiaalista mediaa, konsultointia, koulutuksia, kampanjasuunnittelua, analytiikan seurantaa, raportointia, display-mainontaa, vapaaehtoistyötä, it-tukea, viestintää… Kaikkea!
Olin mielestäni kuin yhden naisen mainostoimisto. Heti kun yksi projekti loppui, olin etsimässä seuraavaa tilalle. Jos minulla ei ollut töitä, koin paniikkia toimeentulostani. Vain valtava työmäärä antoi minulle rauhan, mutta aiheutti samalla turhautumista.
Kuinka yhdistää yrittäjyys ja vapaus antaa elämän viedä?
Hetken asioita uudelleen mutusteltuani, päädyin tiivistämään tuotepakettiani. Jätin pois mm. valokuvauksen ja laajat verkkopalvelutoteutukset. En saanut nautintoa it-tukena toimimisesta, joten se oli helppo tiputtaa pois joukosta. Jätin myös pois yritysten väliset “vaihtarit”, joista ei tuntunut koskaan saavan omaa panostustaan takaisin.
Teen edelleenkin paljon ja monipuolisesti, mutta olen hionut tuotteitani selvemmiksi kokonaisuuksiksi. Teen digimarkkinointia, sisällöntuotantoa ja #somea.
Suuret verkkosivuprojektit teen nykyään lähes poikkeuksetta yhteistyössä mainostoimistojen kanssa, jolloin minun ei tarvitse olla samaan aikaan sekä myyjä, projektipäällikkö, sisällöntuottaja että koodari. Mainonnan ja optimoinnin eri muodot sisältyvät suurempiin digitaalisen markkinoinnin kokonaisuuksiin. Pyrin jättämään pois sekalaiset pikkuhommat ja muut sattumat, joihin menee aikaa enemmän hallinnointiin kuin itse toteutukseen. Opettelin sanomaan ”Ei.” ja harjoittelen sanan käyttöä usein.
Uusien asiakkaiden hankkimisen sijaan, panostan jo tutuksi tulleiden asiakkaideni projektien toteutukseen. Uusasiakashankintaan menevä aika (ja stressi) on äärimmäisen suuri, joten siitä luopuminen on antanut minulle vapauden keskittyä nykyiseen tekemiseen mahdollisimman hyvin. Uskon lopputuloksena olevan innostunut yrittäjä ja tyytyväinen asiakas!
Säästyvän ajan käytän olemiseen ja elämästä nauttimiseen, sekä kaikista harrastuksistani rakkaimpiin: kuvittamiseen ja kirjoittamiseen. Asioihin, joiden toivon olevan suuri osa työtäni tulevaisuudessa.
Panostan myös hetkiin, jolloin en tee mitään ja annan elämälle vapauden johdattaa minua tahtomaansa suuntaan. Pysähdyn kuuntelemaan, kuinka kaupunki on hetken täysin hiljainen ja tuntemaan, miten tuuli koskettaa paljasta käsivarttani ohimennessään. Keskityn täydellisen aamukahvin keittämiseen. Iloitsen kevään ensimmäisistä lämpimistä päivistä, kukkaan puhkeavista nupuista ja koiran innostuneesta multakasan penkomisesta. Nautin elämästäni myös töiden ulkopuolella.
Yrittäjän elämä voi muuttua salamannopeasti, mutta juuri nyt olen tyytyväinen tähän hetkeen. Siihen meni kaksi vuotta, mutta olen vihdoin oppinut tekemään töitä tai hidastamaan – juuri minulle sopivassa suhteessa.
Kirjoittajasta
Jaana Moilanen on toiminut yrittäjänä vuodesta 2013, josta puolet yksinyrittäjänä Tarina Designissa. Hän suunnittelee luovaa markkinointia ja tarinallista sisältöä. Jaana on intohimoinen kuvittaja, pienen terhakkaan terrierin omistaja ja juo kahvinsa kermalla.
