Hei – puhuttaisiinko vähän rahasta?
Moni meistä pienyrittäjistä arastelevat puhua rahasta, vaikka siitähän yritystoiminnassa perimmiltään on kysymys. Rahasta, jolla maksetaan laskut, omat ja yrityksen, sekä saadaan toimeentuloa, jolla eletään. Moni yrittäjä kuitenkin arkailee puhua omista talousasioistaan ja tuloksentekokyvystään. Tuntuu, että on jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävämpää valitella tiukkoja aikoja ja rahapulaa, kuin julkisesti iloita taloudellisesta menestyksestään.
Olen itse seurannut Terhi Majasalmen uraa Varallisuusvalmentajana, mielestäni on hienoa, että hän rohkaisee erityisesti naisia ottamaan vastuuta omasta taloudestaan ja tulevaisuudestaan myös rahataitojen osalta. Talousasioita voi opetella kuten kaikkia muitakin taitoja, mutta yllättävän usein kuulee yrittäjän suusta, että ”en minä tajua noita numeroita – raha-asioita, kirjanpitoa, tuloslaskelmaa tai tasetta”. Jos edellinen lause kolahti omalla kohdallasi, otapa opiksi ja päätä, että opettelet. Kyse on asenteesta. Talouden pyörittämisen lainalaisuudet on helppo opetella ja oppia. Me Redesanissa koulutamme karkeaa “Kolmasosan sääntöä” jo nuorille, yrittäjyyttä vasta harkitseville. Asiakkaalta saamastasi maksusta 1/3 on yrittäjällä vain “lainassa” eli sillä hoidetaan verot ja muut yrityksen lakisääteiset velvoitteet, 1/3 rahasta on syytä varata yrityksen omiin kuluihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin/investointeihin . Se viimeinen kolmannes on sitten yrittäjälle itselleen jäävän palkan osuus, josta sitten maksetaan tietysti myös omat verot yms. Tällä säännöllä pärjää jo pitkälle, mutta vain kolmasosa nykyisestä hinnastasi saattaa tuntua aika pieneltä palkalta.
Yrittäjyys on vapautta
Moni meistä ryhtyy yrittäjäksi koska haluaa itse päättää tekemisistään ja olla “vapaa”. Kuten muuallakin vapaus tuo mukanaan myös vastuuta. Yritys on yrittäjän työpaikka. Ei meistä kukaan menisi vieraalle töihin, jollei yhtenä houkuttimena olisi säännöllisesti tilille ilmaantuva palkka. Yllättävän moni yrittäjä kuitenkin on valmis tinkimään omasta toimeentulostaan “vapauden” takia. Haastanpa teitä ajattelemaan toisin – entäpä jos taloudellinen menestys onkin sen stressittömän vapauden ja toivetilan mahdollistaja.
On aika tehdä töitä, on aika tehdä muuta. Elämäntapayrittäjillä nämä kaksi toki sekoittuvat, mutta se että raha ja rahasta puhuminen on tabu, ei vie meitä yrittäjinä kehittämisen polulle eikä johda yritystämme vakaan talouden turvasatamaan.
Ole siis kiinnostunut rahasta, omasta palkastasi!
Aseta tavoitteita – mikä on sinulle vaurautta?
Haastava rahoitus
Toinen yrityskentän ongelma on, että pienyrittäjien rahoituksesta ei ole kukaan kiinnostunut. Ei edes ole rahoitusmalleja, jotka olisi luotu ja suunniteltu pieniä yrityksiä ajatellen. Tekes, ELY-keskukset, maaseutujen Leader-rahoitukset ja muut julkiset rahoitusmuodot ovat pienelle yritykselle liian raskaita ja käytännössä monta kertaa saavuttamattomia; Pitää olla yksi tilikausi takana – entäpä jos kassakriisi iskeekin juuri silloin, kun toimintaa vasta tehdään tunnetuksi, mutta se ei vielä tuota. Tai pitää olla hyvä luottoluokitus – no silloinhan talous on jo aika vahvalla pohjalla ja eteenpäin pääsee myös oman rahoituksen turvin.
Meillä ei ole Suomessa rahoitusmalleja pienille yrityksille, jotka voisivat toimia vaikkapa samaan tapan kuin Naisten Pankki tukee naisia yrittäjiksi kehitysmaissa. Osakkaaksi kylän laina- ja säästöryhmään pääsee pienelläkin summalla sitoutumalla ryhmän yhteisiin sääntöihin. Yhteisöstä voi hakea lainaa oman yritystoimintansa käynnistämiseen ja/tai kasvattamiseen. Lainojen takaisinmaksuaste on huikean korkea, ja laina- ja säästöryhmään kuuluminen voimaannuttava kokemus kaikille osakkaille. Näille naisille omien raha-asioiden hallinta on kunnia-asia, ja se on tuonut heille arvostusta myös koko kyläyhteisössä. Huikea luottamuksen ja solidaarisuuden nuotiopiiri!
Suomessakin pienyrittäjyyttä tukemaan tulisi rohkeammin luoda uudenlaisia muotoja. Riskirahoitusta tulisi lisätä purkamalla nykyistä työlästä, erityisosaamista vaativaa hankerahoitusmaailmaa, joita vain murto-osa pienyrittäjistä osaa / voi käyttää.
Lakisääteisiä maksuja keventämällä ensimmäisten toimintavuosien aikana, pienyrittäjät oppisivat oman yrityksen pyörittämisessä tarvittavia taloustaitoja ilman että koko toiminta on vaakalaudalla heti alkuunsa. Naisten Pankin laina- ja säästöryhmien kaltaisia ”bisnesenkelipankkeja” soisi syntyvän myös Suomeen. Meille Redesannilaisille taloudellinen vauraus olisi juurikin sitä, että pystyisimme tulevaisuudessa auttamaan pienyrittäjiä ihan taloudellisestikin.
Verkostot voimavarana
Redesanin Sanna Jylänki on todennut, että ”Pienyrittäjän paras sosiaaliturva on verkostot” Verkostot tsemppaavat meitä jaksamaan, auttavat meitä käytännön pulmissa, tarjoavat vinkkejä ja ohjaavat meitä kehittymään, mutta taloudellista pelivaraa tarjoavia verkostoja meillä ei vielä valitettavasti ole. Mutta ehkäpä semmoinen on vain perustamista vaille valmis, kun me kaikki Suomen pienyrittäjät suuntaamme asenteemme pari piirua enemmän liikemies/naismaisempaan suuntaan ja alamme johtaa myös yritystemme tulosta eli euroja.
Asenne ja kiinnostus oman yrityksen talousasioihin on tärkein. Me Redesanissa autamme talouden perusteissa, ammattitaitoisen kirjanpitäjän valinnassa, tuloslaskelman ja taseen tulkinnassa, mutta rohkaisemme kaikkia hankkimaan ammattitaitoisen kirjanpitäjän, sillä pienyrittäjän kumppanina myös ammattitaitoinen kirjanpitäjä on painonsa arvoinen kultaa.
Jos tämä aihe herätti ajatuksia, osallistu keskusteluun vaikkapa Twitterissä tai Facebookissa. Ja tutustu myös sparrauspalveluihini.
– Eliisa Moilanen, Redesan Oy
